Söpöilyä

Siitä on jo aikaa kun näin jossain kuvan pitsikorista ja päätin joskus  tehdä itse samanlaisen. Mietiskelin pääni puhki mitä voisi antaa läksiäislahjaksi esikoispojan lastentarhanopettajalle. No pitsikorin tietysti!

Kun aiemmin kovetin liimalla kännykkätelineen, siitä tuli ihan kopskops-kova mutta tämä kori jäi kumman taipuisaksi. Toivotaan että se pysyy muodossaan edes siihen asti kun saan sen perille.

Kiirettä pitää

Nyt on ehtinyt valmistua jo kolme työtä enkä ole ehtinyt päivittää blogia ollenkaan. Päivittämään olisi voinut kyllä ehtiä mutta kaikki työt tuli viimeisteltyä samaa aikaa.

Suurimpana työnä on ollut ristiäislahja sukulaispojalle. Ristiäiset tuli ja meni ja lahja valmistui vasta tänään. Paketin päällä ollut kuva antoi ymmärtää että kyseessä olisi paljon pienempi kuva. Totuus alkoi paljastua kun neula suihki vaan ja valmista ei tullut.

Kuva piti ottaa ilman salamaa ettei lasi heijastanut, haittapuolena kuva on vähän epätarkka.

Tuossa ristipistojen ohessa olen yrittänyt jälleen saada aikaan liinaa yöpöydälleni. Valmiiksi on tullut kaksi liinaa ja molemmat ja jälleen väärän kokoisia.

Tuo jälkimmäinen on hiukan surullinen tapaus, reunus ei asetu ollenkaan, se on jotenkin liian leveä tuohon muuhun liinaan.

Revontuli

Ja kuten otsikosta jo selvisikin, esittelyssä on tällä kertaa perinteinen revontuli-huivi. Lankana on Virosta tuliaisiksi saatu Aade Lõng ja ohjehan löytyi Ullaneuleesta. Tätä huivia on neulottu hiekkalaatikon reunalla, malli on siihen sopivan yksinkertainen.

Valmiiksi on tullut myös yksi kortti.

Tähän en ole ihan tyytyväinen. Pääasiassa siksi että tuli käytettyä liian paksua paperia ja se sössi koko homman. Kortti ei mene kunnolla edes kiinni puhumattakaan siitä että lähellä taitoksia olevat leikkaukset pysyisi liimalla kiinni pohjassa. Tuossa toisella puolella on siis peilikuvana tuo sama joutsenkuvio. Kortissa oli sen verran kova työ että epäonnistumisesta huolimatta se päätyy saajalleen.