Kaunista syksyä!

Syksy on täällä, jes! Syksyn kunniaksi puolukkakakku (Kinuskikissan ohjeella, vähän soveltaen) ja macaron-leivoksia.

Reunasta en saanut sileää vaikka kuinka pistin leivinpaperia vuoan reunoille ja macaron-leivokset halkeili kun käytin tällä kertaa nestemäistä elintarvikeväriä, mutta hällä väliä, hyvää oli!

Calorymetry

Säät kylmeni sitten kertarysäyksellä. Mikäs siinä, tunnustaudun syysihmiseksi. Mutta on syksyssä ongelmansakin. Pipo pitäisi vetää päähän ja se mokoma rajoittaa melko paljon pitkien hiusten kiinnittämistä. En tykkää siitä että hiukset roikkuu niskassa. Juuri sopivasti ensimmäisenä kylmänä päivänä muistin kuinka anoppini esitteli vuosi tai pari sitten calorymetry-ohjetta. Menin ravelryyn kurkkimaan löytyisikö sieltä sellaista. Löytyihän sieltä. Jämälankajemmasta löytyi vielä yksi kerä Rowanin Pure wool arania ja yksi kerän loppu Novitan Polkua. Niistä syntyi tämä.

Olisi ehkä pitänyt jättää se Polku pois, tästä tuli vähän turhan väljä vaikka omistankin melkoisen ison pään. Toivottavasti ei venahda.

Ruotsalaista kirjoneuletta

Norjalainen kirjoneule on niin vallalla oleva käsite etten ollut ennen ajatellutkaan että Ruotsissakin on omanlaisensa kirjoneuleperinne. Kirjassa Around the world in knitted socks oli kaunis ruotsalainen kirjoneulesukkamalli. Pitihän se tehdä.

Punainen lanka on Sisua ja valkoinen on jotain jämälankaa tuolta laatikoiden kätköistä. Mallissa on kovin lyhyt varsi. Meinasin tehdä siitä hiukan pidemmän mutta lanka ei olisi riittänyt ja tuo Sisu on sen verran tyyristä lankaa etten raaskinut mennä uutta kerääkään hakemaan. Näistä tuli siis lyhytvartiset sukat.

Fabelin laadun romahdettua (ja sen kadottua Menitan hyllyiltä) olen joutunut pahan pulman eteen, ohuita, yksivärisiä, kohtuuhintaisia sukkalankoja ei tahdo löytyä mistään! Novitan langat menee huonoksi niin pian ettei niistä viitsi tehdä mitään mikä vaatii yhtään vaivannäköä, Sisu on liian kallista kotiäidin peruslangaksi ja kaikki siltä väliltä on moniväristä. Ilmiantakaa kohtuuhintainen, hyvälaatuinen, ohut sukkalanka jossa saisi mieluusti olla laaja värivalikoima!

Macaron

Mä en ole ikinä oikein ymmärtänyt, mikä macaron-leivoksissa on niin kovin ihanaa. Mantelimarenkitötteröitä joiden välissä on milloin mitäkin täytettä. Erityisen epäilyttävää niissä on ne värit. Siitä alkaa olla 20 vuotta aikaa kun viimeksi koin sateenkaarenkirjavat namupalat ruokahalua nostattavina. Muttamutta, kuulin ihan liian monta kertaa väittämän että macaronien tekeminen on haasteellista. Lähestulkoon mahdotonta. Kinuskikissan arvollisella avustuksella otin härkää sarvista. Tarkoitukseni oli kyllä tehdä punaisia macaroneja mutta koska unohdin ostaa elintarvikeväriä, "jouduin" tyytymään värittömään versioon.

Lukemieni keskustelujen perusteella oletin että ohjeessa on joku koira haudattuna ja odotin saavani lässähtäneitä, rikkinäisiä, onttoja tai tahmaisia marenkeja uunista ulos mutta ihan hyvin nuo mielestäni onnistuivat. Pitää myöhemmin kokeilla vielä värjättyjä macaroneja, jos se onkin se elintarvikeväri joka ne lässäyttää.

Takki

Oliskohan tämä jämäprojekti... Ei ihan, nämä langat eivät olleet jämiä, muuten vaan käyttämättä jääneitä. Entä ufo sitten? Ei ihan sitäkään kun purin kuukausia kaapissa lojuneen ufon pois ja käytin langat uudestaan. Oli mikä oli, perus neuletakki siitä tuli.

Ei mikään järin kaunis mutta lämpöinen, pehmoinen ja mukava. Sopiva hiekkalaatikon reunalla istuskeluun. Lanka oli siis Tiinaa, sitä sai Menitasta euron kerä ja sitä oli ajautunut kaappiin kaksi kiloa! Tähän upposi yksi kilo, ehkä siitä toisesta kilosta tulee toinen neuletakki.